Bolognese

Historia

Bolognesella on hyvin pitkä historia. Sen esi-isät olivat Välimeren alueen pieniä koiria, joita Aristoteles (384-322 eaa.) kutsui nimellä "canes melitenses" ja joista myös maltankoira ja muut bichonit polveutuvat. Italiassa bologneset olivat suosittuja lemmikkejä ylhäisön keskuudessa jo roomalaisaikana ja erityisesti renessanssin aatelisto piti niitä hyvin arvostettuina lahjoina. Esimerkiksi Espanjan kuningas Filip II (hallitsijana 1556-1598) kiitti d'Esten herttuaa saatuaan tältä kaksi bolognesea: "nämä kaksi koiraa ovat kuninkaallisimmat lahjat, jotka hallitsija voi saada".

Bolognese ei koskaan ole ollut kovin runsaslukuinen rotu, ei edes kotimaassaan Italiassa. 1970-luvulla se oli jopa vaarassa kadota kokonaan, mutta saatiin elvytettyä rajun sukusiitoksen avulla. Rotuun otettiin tuolloin mm. taustaltaan tuntematon paperiton koira, Tommy joka arvioitiin näyttelyssä erinomaiseksi. Tommy eli 17-vuotiaaksi ja löytyy useimpien bolognesejen sukutaulusta. Muutamat kasvattajat ryhtyivät elvyttämään rotua, ja tänä päivänä tilanne on jo parempi. Kanta on kuitenkin edelleen pieni ja monet koirista sukua keskenään.

Suomeen ensimmäiset bologneset tuotiin Tanskasta vuonna 1989. Alkuaikoina koiria rekisteröitiin vuosittain muutamia kymmeniä. Rekisteröintimäärät ovat kuitenkin hitaasti kasvaneet ja viime vuosina koiria on rekisteröity reilusta kuudestakymmenestä jopa yhdeksäänkymmeneen kappaleeseen vuosittain.

Nykyinen käyttötarkoitus

Bolognese on leikkisä ja älykäs pieni seurakoira, jota on helppo kouluttaa. Loputtoman touhukas se ei kuitenkaan ole, vaan esimerkiksi coton de tuleariin tai bichon friséhen verrattuna melko rauhallinen. Yksilöiden välillä on tosin suuriakin eroja vilkkaudessa. Vieraita kohtaan bolognese saattaa olla hieman pidättyväinen. Omaan perheeseensä se kiintyy syvästi ja pennusta lähtien seuraa omistajaansa joka paikkaan. Koska bolognese on ketterä ja sillä on erinomainen tasapainoaisti, sopii se hyvin esimerkiksi agilityyn.

Ulkomuoto

Bolognese on sirorakenteinen ja pienikokoinen koira. Rungoltaan sen kuuluu olla neliömäinen, mikä tarkoittaa, että koiran säkäkorkeus on sama kuin sen rungon pituus. Kuonon pituus on kaksi viidesosaa koko pään pituudesta. Häntä on kaartunut selän päälle. Bolognesella on runsas, pitkä ja kiharainen turkki, jonka kuuluu olla puhtaanvalkoinen. Kirsu, silmäluomien reunat ja näkyvät limakalvot ovat mustat. Säkäkorkeus vaihtelee n. 22-32cm välillä. Rotumääritelmän mukainen ihannekorkeus on nartulle 25-28m ja urokselle 27-30cm. Koiran painoksi rotumääritelmä antaa 2,5-4kg. Bolognesejen paino vaihtelee kuitenkin kolmesta jopa kuuteen kiloon.

Hoito ja terveys

Bolognese on suhteellisen terve rotu. Jalostukseen käytettäville koirille suositellaan tehtäväksi silmä- ja polvitutkimukset. Vuosina 2000-2011 tutkittiin 125 bolognesen polvet, joista 6%:lla todettiin 2-3-asteinen polvilumpion sijoiltaanmeno. Rodussa tavataan myös paljon purentavikoja ja hammaspuutoksia. Muutamilla koirilla on todettu allergisia oireita. Vuotavat silmät ovat yleinen ongelma.

Matadorijalostus pienentää rodun geenipoolia entisestään esim. 2001-2012 näillä 5 uroksella (Ferro, Gaifridin Baleno Barone, Garellan Niro, H'Abysse des petites Jades ja Kalisto Aphaia) on syntynyt yhteensä 329 pentua. Näillä koirilla puolestaan on yhteensä 351 jälkeläistä. Vuosina 2001-2012 Suomessa on syntynyt 811 bolognesen pentua, joista 680 isänä tai iso-isänä on joku em. 5 urokesta! Eli noin 84% Suomessa vuosina 2001-2012 syntyneistä yli 800 bologneseistä polveutuu näistä 5 uroksesta.

Bolognese soveltuu myös joillekin koira-allergisille muita rotuja paremmin, mutta tietenkään kukaan ei voi luvata etteikö oireita tulisi koska allergiat ovat aina yksilöllisiä. Joka tapauksessa monet allergiset ovat kertoneet että oireita on tullut vähemmän/ei ollenkaan bichon-roduista (mm. bolognese) ja villakoirista kuin muista koirista.

Bolognesen turkki vaatii säännöllistä pesua ja kampausta, minkä takia rotua ei voi pitää kovin helppohoitoisena. Bolognese pestään aina takuttomana ja pesun jälkeen kammataan kosteana harvapiikkisellä kammalla. Tällä tavoin turkki kuivuu kiharaksi. Rotua ei trimmata.

Bolognese on usein innokas lenkkeilijä, mutta tyytyy tarvittaessa hieman vähempäänkin liikuntaan. Koska bolognesella ei ole aluskarvaa, tarvitsee se Suomen ilmastossa sateella ja kovemmilla pakkasilla takin ainakin pidemmille lenkeille.

FCI -ryhmä

Rotu kuuluu FCI-ryhmään FCI 9 eli Seurakoirat ja kääpiökoirat.

(https://www.koirat.com/rodut/bolognese)